Desanttijahti Multialla

Mäki-Matin mies tuli taivaalta

Poliisin etsivät tunsivat hyvin Rautpohjan Omakotikadulla asuvan Simon. Jo vuonna 1930 Simo oli piilotellut neuvostoliittolaista vakoojaa aiemmassa kodissaan Mäki-Matin Syrjälänkadulla. Tästä Simo oli tuomionsa jo saanut ja istunut.

Kun maailmantilanne kiristyi syksyllä 1939, Simoa pidettiin silmällä. Hän ei suhtautunut ilmahälytyksiin kaupunkilaisten tavoin. Niiden aikana Simon havaittiin puuttuvan pommisuojista, kulkevan omilla teillään kaupungin laitamilla. Epäiltiin, että Simo antoi merkkejä vihollisen pommikoneille.

Uudenvuodenaattona Jyväskylää pommitettiin ankarasti. Rakennuksia tuhoutui, ihmisiä kuoli. Simon osallisuudesta tapahtumiin ei saatu näyttöä. Niin vahva poliisin epäilys silti oli, että jatkosodan alkaessa Simo otettiin turvasäilöön. Näin tuli Simosta poliittinen vanki – varmuuden vuoksi.

Jatkosodan aikana järjestettiin vangeille mahdollisuus vapautumiseen rintamapalveluksen kautta. Simo saapui jääkärimajuri Nikke Pärmin komentamaan vankipataljoonaan syksyllä 1941, mutta loikkasi vihollisen puolelle heti. Pian suomalaisille joukoille pudotettiin lentolehtisiä, joiden antautumiskehotuksen allekirjoittajana oli jyväskyläläinen Simo. 

Vastavakoilu toimi jatkosodan aikana hyvin. Suomessa tiedettiin pian, että 36 loikannutta suomalaista sai desanttikoulutusta Belomorskissa, Simo yhtenä heistä. Puna-armeijan desanttipariin kuului yleensä varsinainen tiedustelija sekä radisti. Simo sai radistikseen 21-vuotiaan vienankarjalaistytön Matro Seredinan. Pariskunnan ajateltiin herättävän vähemmän huomiota kuin kahden miehen.

Multia, syyskuu 1943

Pari hyppäsi Multian Nikaranperälle laskuvarjoilla 4. syyskuuta 1943. Tavoitteena oli Jyväskylä ympäristöineen. Tehtävää emme tiedä, mutta tykki- ja kivääritehdas olivat vihollista kiinnostavia kohteita. Lisäksi Petäjävedellä toimi poliittisten metsäkaartilaisten osasto, jonka neuvostotiedustelu toivoi ryhtyvän sabotaasi- ja sissisotaan.

Hyppypaikka paljastui kaksi päivää myöhemmin. Marjastaja löysi suon laidasta tyhjän laskuvarjotorpedon ja ilmoitti löydöstään viranomaisille. Etsinnöissä löydettiin toinenkin torpedo, joka sisälsi miehen ja naisen vaatteita sekä amerikkalaisvalmisteisen radiolähettimen.

Multian suojeluskunta järjesti kulunvalvontapisteitä alueen teille ja risteyksiin. Miehet olivat rintamalla, joten vartiomiehiksi haalittiin nuoria poikia ja vanhoja miehiä. Ihmisiä tuli ja meni, mutta aamuyöllä 8. syyskuuta Nikaran kaupan risteykseen saapui aiemmin tuntematon pari. Papereiden perusteella kaikki oli kunnossa: liikkeellä olivat kirvesmies Martti Naskali ja neiti Iida Kakko. Pariskunta kertoi olevansa matkalla erääseen lähiseudun taloon.

Kaksikon ilmaantuminen öiselle kylätielle mietitytti etsintää johtanutta opettaja Nehemias Rautosta, joka tarkisti asian mainitusta talosta. Taloon ei odotettu vieraita, ei ainakaan keskellä yötä. Pariskuntaa ryhdyttiin tavoittamaan uudelleen.

Matkan pää 

Syysaamun kirkastuttua sivutieltä löydettiin yksinäinen nuori nainen. Nyt paikalle oli ehtinyt vastavakoilumiehiä Päämajan valvontaosastosta. He kuulustelivat tyttöä Nikaran kansakoululla. Tyttö tunnusti olevansa vihollisen pudottama desantti, mutta ei kertonut henkilöllisyyttään.

Pian Nikaran kaupalla tapahtui jälleen. Etsintäpartio havaitsi kauemmas tielle nousseen siviiliasuisen miehen. Vartiossa ollut Hugo Niemelä hyppäsi ohiajaneen kuorma-auton lavalle, josta pudottautui tielle miehen kohdalla. Mies yllättyi. Hänen kaivaessaan henkilöllisyystodistusta Niemelä havaitsi miehen takin alla patruunarasian.

Suojelupoliisin arkisto kertoo:”Tällöin tarkastettava tarttui vartiomiestä takin rintamuksesta kiinni, kääntäen hänet itsensä ja paikalle rientävien toisten kahden vartiomiehen väliin, temmaten samalla esille parabellumin, missä oli panos piipussa ja ojensi sen miestä kohti ampuakseen.”

Paikalle juossut poikaikäinen vartiomies ei häkeltynyt tilanteen vakavuutta. Kiväärinlaukaus kajahti, sitten toinen. Desantti horjahti, pudotti aseensa ja kaatui tielle. Uhattuna ollut Niemelä potkaisi pistoolin kauemmas.

Tuntematon pariskunta – Simo ja tiedustelijaparinsa Matro Seredina – pysäytettiin ensimmäisen kerran Nikaranperän kyläkaupan risteyksessä.

Valvontaosaston mies juoksi paikalle ja kumartui haavoittuneen desantin päälle. Näkemys tilanteesta oli yhteinen: osui pahasti vatsaan ja kasvoihin, ei taida hengissä selvitä. Simo kertoi nimensä, syntymäpaikkansa ja tulleensa Suomeen laskuvarjolla. Muihin kysymyksiin hän ei vastannut. Tajunnan sammuessa hän lohdutti nuorta ampujaansa: ”Älä välitä...”

Automatka Multian syrjäteillä oli raskas, lääkäriin saavuttaessa Simo oli kuollut. Eräs keskisuomalainen agenttitarina oli päättynyt.

Mitä tarinan henkilöistä tiedämme?

Vankipataljoonan komentaja Nikke Pärmi oli vanha linnakundi hänkin. Nuori Nikke tuomittiin puukkojunkkarikauden jälkimainingeissa pahoinpitelystä vankeuteen vuonna 1906. Loikkareihinsa T-kirjainta taitamaton Pärmi suhtautui tyynesti:

- Duoda, duoda… menkööd. Minulla on virkadie. Minä soidan Kakolaan, että ”Doinen kerros hedi dänne”, ja daas on däysi muonavahvuus!

”Iida Kakko” kertoi myöhemmin nimekseen Matro Seredina. Hän ei ryhtynyt yhteistyöhön vastavakoiluviranomaisten kanssa. Kiestinkiläinen Matro Jonintytär Seredina tuomittiin kuolemaan marraskuussa 1943 ja teloitettiin heti.

Simo haudattiin Multian hautausmaan kaukaisimpaan kolkkaan ilman kiveä. Sodan jälkeen hauta siirrettiin vanhalle hautausmaalle Jyväskylän keskustaan. Nyt kiveen kaiverrettiin sanat: ”Elämä, Sosialismi, Rauha”. Teksti on sittemmin peitetty.

Simon haudan lähettyvillä lepää Soinin perhe, joka sai surmansa uudenvuodenaaton pommituksissa Jyväskylässä 1939. Simon osuus tähän jäi näyttämättä, mutta silti desantin ja pommitusten uhrien lähekkäin päätyneet haudat ovat kuin hiljaisen sovinnon merkki

Vakoilun maailmassa kysymyksiä jää enemmän kuin vastauksia. Niin Simonkin osalta. Mainittakoon niistä, ettei desanttiparin radiolaitteessa ollut akkukäytön mahdollisuutta. Se oli kytkettävissä vain verkkovirtaan. Toisin sanoen syyskuussa 1943 jossain Jyväskylän liepeillä odotettiin kätkettäviksi kahta vierasta - kahta desanttia, jotka eivät saapuneet.